Suomen Hippos ry

SUOMENHEVOSEN

JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ohjesäännön

 9. päivänä joulukuuta 2004

1. Johdanto

Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty

hevosrotu, joka on saanut alkunsa pohjoiseurooppalaisista

maatiaiskannoista. Rotua on jalostettu puhtaana vuodesta

1907 alkaen, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin.

Jalostus oli aluksi lähinnä ulkomuotojalostusta ja vieraiden

rotupiirteiden karsimista, mutta jo 1920-luvulla otettiin käyt-

töön suorituskokeet. Sen jälkeen suomenhevosen tärkeinä

jalostusvalinnan tavoitteina ovat olleet hyvä suorituskyky, luon-

ne, liikkeet ja rakenne.

Suomen Hippos ry on Euroopan Yhteisön hevosjalostusta kos-

kevien säännösten mukaisesti hyväksytty jalostusjärjestö, joka

pitää suomenhevosen alkuperäiskantakirjaa. Yhdessä

jäsenjärjestöjensä, hevosjalostusliittojen, kanssa Suomen

Hippos hoitaa hevosten rekisteröinnin ja järjestää näyttelyitä

hevosten kantakirjaan hyväksymistä ja varsojen arvostelua

varten. Järjestelyihin osallistuvat myös hevosjalostusliittojen

jäsenseurat.

Yhteistyötä tehdään myös suomenhevosen rotujärjestöjen

kanssa.

Hevosen jalostusarvo määritetään sekä yksilöarvostelun että

jälkeläisnäyttöjen perusteella. Yksilöarvostelu tapahtuu kanta-

kirjanäyttelyssä. Jälkeläisarvostelun tekee Suomen Hippoksen

jalostusvaliokunta vuosittain.

Hevosen on täytettävä rakenteen, terveyden ja suoritustason

vähimmäisvaatimukset, jotta se voidaan esittää arvostelta-

vaksi yksilöarvosteluun kantakirjanäyttelyssä. Hevosella voi olla

suorituksia ja näyttöjä joko ravi-, ratsastus-,  valjakko- tai työ-

kilpailuista. Ratsu-, työ- ja pienhevosen jalostussuunnalle kanta-

kirjattavan suomenhevosen suorituskykyä testataan myös

kantakirjanäyttelyssä.

Kaikilta kantakirjaan tarjottavilta hevosilta arvostellaan näyt-

telyssä niiden luonne, liikkeet ja rakenne sekä niiden tervey-

dentila tarkastetaan. Hevosen hyväksyminen kantakirjaan

perustuu kokonaisarvosteluun, joka hevosen rakenteellisten ja

1

terveydellisten perusedellytysten ohella painottuu jalostus-

suunnasta riippuen pääasiassa joko kilpailutuloksiin tai kanta-

kirjanäyttelyn koesuorituksiin. Kantakirjaustulokset ja niiden

perusteella annetut palkinnot osoittavat hevosen odotetta-

vissa olevaa tai todettua tasoa jalostuksessa.

Suomenhevosen jalostusohjesäännön yksityiskohtaiset ehdot

ovat Suomen Hippos ry:n jalostusvaliokunnan julkaisemassa

Suomenhevosen rekisteröinti, kantakirjaus, palkitseminen ja

siitokseen käyttö liitteessä (liite 1).

2

2. Suomenhevosen rotumäärittely ja

jalostustavoitteet

Suomenhevonen, alkuperäinen suomalainen hevonen, on

rotumääritelmän mukaisesti monipuolinen yleishevonen. Se on

keskikokoinen, hyväryhtinen ja melko vankka. Sen pää on

kuiva ja suora, kaula melko tukeva ja runko pyöreä ja pitkä.

Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, pyrkivä ja nöyrä ja sillä

on selvä sukupuolileima.

Suomenhevosen laatutyyppi tukee sen käyttötarkoitusta.

Juoksijahevonen on kevytmuotoinen, mutta kuitenkin

lihaksikas. Runko ja jalat ovat melko pitkät. Ratsuhevonen

on ryhdikäs,  pienipäinen, pitkäkaulainen ja viistolapainen,

säkä on selväpiirteinen, runko ei ole kovin pitkä. Työhevonen

on jykevä ja raskasrakenteinen sekä pitkä- ja syvärunkoinen.

Pienhevonen on sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan.

Suomenhevosta jalostetaan puhdassiitoksella juoksija-, ratsu-,

työ- ja pienhevoseksi. Tavoitteena on jalostaa ja kasvattaa

rotumääritelmän mukaisia monipuolisia käyttöhevosia, jotka

ovat suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä, hyväliikkeisiä, kes-

täviä ja terveitä.

3

3. Suomenhevosen rekisteri

Hevosjalostus ja hevosten käyttö edellyttävät luotettavaa

rekisteriä, jossa hevosten polveutumisen oikeellisuus on var-

mistettu ja tunnistetiedot määritetty. Jalostus- ja kilpailu-

toiminnan lisäksi hevosen tunnistetietoja tarvitaan

hevoskaupan, eläinlääkinnän, vakuutusten, viennin ja tuon-

nin sekä erilaisten valvontojen yhteydessä.

3.1. Rekisteröinti

Suomenhevosen rekisteriin merkitään hevoset, jotka

polveutuvat suomenhevosen rekisteriin tai suomenhevosen

kantakirjaan merkityistä vanhemmista tai jotka todistettavasti

vähintään kolmessa polvessa polveutuvat suomenhevosista.

Suomenhevosvarsa on ilmoitettava Suomen Hippokseen tai

hevosjalostusliittoon rekisteriin merkitsemistä varten yhden (1)

kuukauden kuluessa syntymäajankohdasta. Mikäli varsa ilmoi-

tetaan myöhemmin, peritään rekisteröinnistä korotettu mak-

su.

Suomen Hippoksen hyväksymä henkilö tunnistaa rekisteriin

merkittävän varsan ja ottaa siitä veri- tai karvanäytteen

polveutumisen tarkistamista varten. Varsa voidaan merkitä

myöhempää tunnistamista varten mikrosirulla, tatuoimalla,

jäädyttämällä tai muuta menetelmää käyttäen. Tunnistus-

tietoon liitetään oriinomistajan tai -pitäjän antama varsan

syntymätodistus sekä mahdolliset omistajanvaihdos-

ilmoitukset.

4

Varsasta merkitään rekisteriin seuraavat tiedot:

1. nimi (nimeämisessä noudatetaan Suomen Hippoksen oh-

jetta: Kilpailurekisteriin hyväksyttävät nimet; www.hippos.fi).

2. rekisterinumero

3. sukupuoli

4. syntymäaika ja -paikka

5. rotu

6. väri, merkit ja muut tuntomerkit sekä pysyvä tunniste

7. polveutuminen

8. kasvattaja (emän omistaja varsan syntyessä), hänen koti-

kuntansa ja osoitteensa

9. omistajan nimi, kotikunta ja osoite

Varsa on rekisteröitävä viimeistään syntymävuotta seuraavan

vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jotta se saisi oikeu-

den osallistua ravikilpailuihin.

Hevosen omistajan on viipymättä ilmoitettava rekisterin pitä-

jälle hevosen rekisteritietoihin mahdollisesti tulevat muutok-

set ja oikaisut. Vastaavasti hevosen omistajan on tehtävä

poistoilmoitus rekisterin pitäjälle välittömästi, kun hevonen on

kuollut tai viety pysyvästi maasta.

Rekisterin pitäjä voi poistaa hevosen rekisteristä, jos hevonen

on siihen merkitty virheellisten tietojen perusteella.

3.2. Hevospassi

Rekisteriin merkitsemisestä annetaan hevosen omistajalle Eu-

roopan Yhteisön säännösten mukainen suomenhevosen

hevospassi (ennen 1.1.1997 rekisteritodistus). Hevospassiin saa

tehdä merkintöjä vain rekisterin pitäjä. Hevospassi tai rekisteri-

todistus on aina luovutettava hevosen mukana uudelle omis-

tajalle.

Ostajan on ilmoitettava omistajan vaihtumisesta kirjallisesti

Suomen Hippoksen omistajanvaihdos-lomakkeella rekisterin

pitäjälle 14 vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on oltava sekä

ostajan että myyjän allekirjoitukset. Myös hevosen myyjä voi

lähettää jäljennöksen ilmoituksesta tiedonantona, mutta

omistajanvaihdos astuu voimaan vasta ostajan kappaleen

saavuttua rekisterin pitäjälle. Jos omistajanvaihdoksen

ilmoittaminen lyödään laimin, hevonen määrätään

ravikilpailukieltoon.

5

4. Suomenhevosen kantakirja

Suomenhevosen kantakirjaan tallennetaan jalostuksen kan-

nalta olennaisia tietoja oriista ja tammoista sekä niiden

jälkeläisistä.

Hevonen hyväksytään kantakirjaan yksilöarvostelun perusteel-

la kantakirjanäyttelyssä, jonka Suomen Hippos järjestää pai-

kallisen hevosjalostusliiton avustamana. Tarvittaessa näytte-

lyn järjestelyissä voi avustaa myös muu alan yhdistys.

Kantakirjaan tarjottava hevonen ilmoitetaan annettuna

määräaikana Suomen Hippoksen tai asianomaisen hevosja-

lostusliiton toimistoon. Näyttelytilaisuudessa hevosesta on esi-

tettävä hevospassi (ennen 1.1.1997 syntyneiltä rekisteritodistus).

Suomenhevosen kantakirjassa on neljä jalostussuuntaa:

juoksijahevossuunta, ratsuhevossuunta, työhevossuunta ja

pienhevossuunta. Kantakirjaan hyväksytty hevonen saa kiin-

teästi rekisterinumeronsa perään jalostussuuntaa osoittavan

tunnuskirjaimen, joka on juoksijahevosella J, ratsuhevosella R,

työhevosella T ja pienhevosella P. Sama hevonen voidaan

arvostella useammallakin kuin yhdellä jalostussuunnalla, jol-

loin sen rekisterinumeroon liitetään vastaavasti useampia

tunnuskirjaimia.

Hevosen kantakirjaan hyväksyminen merkitään hevospassiin

ja Suomen Hippoksen ylläpitämään kantakirjatiedostoon.

Mahdollisesta hylkäämisestä tehdään merkintä

kantakirjatiedostoon.

4.1. Hevosen yksilöarvostelu

Hevosen yksilöarvostelu tehdään jalostusohjesääntöjen mu-

kaisesti kantakirjanäyttelyssä.

Näyttelyssä hevonen suorittaa joko ratsastus-, veto- tai ajo-

kokeen, hevonen mitataan ja sen luonne, liikkeet ja rakenne

arvostellaan. Lisäksi tarkastetaan hevosen terveydentila sekä

esitellään sen suku ja kilpailutulokset.

6

4.1.1. Kantakirjaan hyväksymisen perusvaatimukset

Suomenhevosen kantakirjaan voidaan hyväksyä suomen-

hevosen rekisterissä olevia vähintään 4-vuotiaita hevosia, jot-

ka suorituksiltaan, luonteeltaan, liikkeiltään, rakenteeltaan ja

terveydeltään ovat jalostushevosiksi sopivia. Perinnöllisten vi-

kojen ja sairauksien vastustamiseksi hevosen on täytettävä

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan määrittämät raken-

ne- ja terveysvaatimukset (liite 2).

Kantakirjaan hyväksytty hevonen voidaan arvostella samalla

jalostussuunnalla kerran uudelleen, ori aikaisintaan kolmen

vuoden kuluttua ja tamma aikaisintaan seuraavana vuonna

kantakirjaan hyväksymisestä.

Mikäli hevonen on hylätty kantakirjanäyttelyssä, se voidaan

esittää uudelleen näyttelyssä arvosteltavaksi joko samalle tai

toiselle jalostussuunnalle, edellyttäen, että sen kilpailu-

suoritukset tai suorituskyky tai jälkeläisarvostelu täyttävät ky-

seisen jalostussuunnan vaatimukset.

4.1.2. Kantakirjaan hyväksymisen tulosvaatimukset

jalostussuunnittain

Hevonen voidaan hyväksyä kantakirjaan sen omien tulosten

perusteella. Hevosen omat suoritus- ja tulosvaatimukset eri

jalostussuunnilla ovat:

Juoksijahevossuunta (J)

Ehtona oriin tai tamman hyväksymiselle kantakirjaan

juoksijahevossuunnalle on, että hevonen täyttää Suomen

Hippos ry:n jalostusvaliokunnan määräämät

ravikilpailutulosten ja/tai  jalostusindeksien vaatimukset.

Ratsuhevossuunta (R)

Ratsuhevossuunnalle hyväksyttävän oriin tai tamman on suo-

ritettava hyväksytty kouluratsastuskoe, ellei se ole sijoittunut

palkintosijoille kansallisissa ratsastus- ja valjakkoajokilpailuissa

vähintään helppo B-tason luokassa. Lisäksi hevosen on saa-

tava hyväksytty arvostelu sekä hyppykyvystä että

ratsastettavuudesta ja sillä tulee olla puhtaat askellajit. Tam-

ma voidaan hyväksyä kantakirjaan myös pelkän

ratsastettavuuskokeen ja askellajiarvostelun perusteella.

7

Kouluratsastuskoe suoritetaan Suomen Ratsastajain Liiton (SRL)

voimassa olevien kouluratsastuskilpailusääntöjen mukaan

(www.ratsastus.fi). Kantakirjaan hyväksymisen ehtona on, että

hevonen saa kokeesta vähintään puolet ohjelman

enimmäispistemäärästä. Suomen Hippoksen jalostus-

valiokunta määrää vuosittain kantakirjaan hyväksymisen

ehtoina olevat kouluratsastusohjelmat.

Hevosen hyppykyky arvostellaan tehtäväpainotteisella

estekokeella, joka suoritetaan SRL:n voimassa olevien este-

ratsastuskilpailusääntöjen mukaan (www.ratsastus.fi). Hevosen

on saatava hyppykyvyn arvostelusta vähintään 5 pistettä tul-

lakseen hyväksytyksi kantakirjaan. Ratsastuskokeiden ohjeet

ovat liitteessä 1.

Työhevossuunta (T)

Työhevossuunnalle hyväksyttävän oriin tai tamman on vedet-

tävä vetokokeessa vähintään viisi (5) porrasta tai saavutet-

tava ajettavuuskokeessa vähintään puolet maksimipiste-

määrästä ja käveltävä 1000 metrin matka ajassa 10.00 mi-

nuuttia tai nopeammin. Lisäksi oriin on juostava 1000 metrin

matka ajassa 2.30 minuuttia tai nopeammin.

Työhevossuunnan hevoselta edellytetään puhtaita liikkeitä ja

hyvää toimivuutta. Vetokokeessa arvostellaan myös hevosen

vetotyyli sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4-

10). Työhevosen veto- ja ajettavuuskokeiden ohjeet ovat

liitteessä 1.

Pienhevossuunta (P)

Pienhevossuunnalle hyväksyttävä ori tai tamma saa olla säkä-

ja lautaskorkeudeltaan enintään 148 cm korkea. Hevosen on

saatava ratsastettavuus- tai ajettavuuskokeesta vähintään

10 pistettä tullakseen hyväksytyksi kantakirjaan. Kantakirja-ar-

vostelussa kiinnitetään huomiota hevosen sopusuhtaisuuteen

ja erityisesti hevosen luonteeseen, tottelevaisuuteen ja

yhteistyöhaluun.

8

4.1.3. Hevosen luonteen, liikkeiden ja rakenteen arvostelu

Hevosen luonteesta, liikkeistä ja rakenteesta annettavien pis-

teiden arvosteluasteikko on 4 - 10. Arvostelussa 10 vastaa ar-

vosanaa kiitettävä, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 hyvänpuoleinen,

6 tyydyttävä, 5 välttävä ja 4 hylätty. Ehtona kantakirjaan

hyväksymiselle on, että hevonen on kaikista arvostelukohdista

saanut vähintään 5 pistettä.

Mitat

Kantakirjaan tarjottavasta hevosesta otetaan seuraavat mi-

tat: säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys,

lautasen leveys (ei J-suunnalla), rinnan ympärys ja etusäären

ympärys. Lisäksi määritetään hevosen kuntoluokka pistein yh-

destä viiteen (1-5) ja T-suunnalla hevosen arviopaino. Kunto-

luokan määrittäminen ja arviopainon laskeminen on esitetty

liitteessä 1.

Luonteen arvostelu

Luonteen arvostelemiseksi lautakunnan jäsenet tarkkailevat

hevosta koko kantakirjanäyttelyn ajan. Juoksija- ja

työhevossuunnalla hevosen luonne arvostellaan

ajettavuuskokeen yhteydessä ja vastaavasti

ratsuhevossuunnalla ratsastettavuuskokeen yhteydessä.

Pienhevossuunnalla hevosen luonne arvostellaan joko

ajettavuus- tai ratsastettavuuskokeen yhteydessä.

Hevosen ajettavuuden arvostelemiseksi kaksi lautakunnan

jäsentä ajaa hevosella kumpikin erikseen. Ajettavuuskokeen

voi ajaa myös lautakunnan avustajaksi nimetty henkilö. Ar-

vostelijat ajavat hevosella riittävän matkan sekä käyntiä että

ravia, mikäli mahdollista erilaisissa olosuhteissa saadakseen

selville hevosen luonteen vireyden, taipuisuuden ja rauhalli-

suuden sekä yhteistyöhalun. Ajaminen suoritetaan maltillisesti

hevosen ikä ja terveys huomioon ottaen.

Hevosen ratsastettavuuden arvioimiseksi lautakunnan

ratsastusasiantuntija ratsastaa hevosella käyntiä, ravia ja lauk-

kaa. Hevosen ratsastettavuuden arvostelussa kiinnitetään

huomiota hevosen yhteistyöhaluun, pyrkivyyteen, herkkyyteen,

kiltteyteen ja kuuliaisuuteen avuille.

9

Pienhevossuunnan ajettavuuskokeessa kumpikin ajajista ar-

vostelee hevosen ajettavuuden erikseen sekä sanallisesti että

pistein neljästä kymmeneen (4-10). Pisteet lasketaan yhteen

ajettavuuden kokonaispistemääräksi.

Hevosen luonne arvostellaan sekä sanallisesti että pistein nel-

jästä kymmeneen (4-10). Vihaisuus, levottomuus ja arkuus voi-

vat aiheuttaa hevosen hylkäämisen.

Liikkeiden arvostelu

Hevosen liikkeet arvostellaan käynnissä ja ravissa sekä myös

ajettavuus- tai ratsastettavuuskokeen yhteydessä. Arvostelus-

sa kiinnitetään huomiota askeleen pituuteen, joustavuuteen

ja liikkeiden hallintaan sekä juoksijahevosella ravivarmuuteen.

Ratsastettavuuskokeessa arvostellaan hevosen tasapaino ja

suoruus eri askellajeissa sekä sanallisesti että pistein neljästä

kymmeneen (4-10). Ratsu- ja pienhevosen askellajit (käynti, ravi

ja laukka) arvostellaan sanallisesti ja ne otetaan huomioon

hevosen liikkeiden arvostelussa.

Liikkeiden säännöllisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sel-

laiset virheellisyydet, jotka heikentävät hevosen käyttöarvoa,

kuten keriminen, melominen, takominen, hivuttaminen, jalka-

lyönnit, ravin epävarmuus ja epäpuhtaus. Liikkeet arvostel-

laan sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4-10).

Rakenteen arvostelu ja terveystarkastus

Hevosen rakenteesta arvostellaan sanallisesti tyypit (laatu-

tyyppi, rotutyyppi ja sukupuoli-leima), runko, jalka-asennot,

jalkojen terveys sekä kaviot. Ratsuhevossuunnalla rakentees-

sa kiinnitetään huomiota erityisesti hevosen laatutyyppiin.

Rakennepisteitä annetaan neljästä kymmeneen (4-10) seuraa-

vista arvostelukohteista: laatu-tyyppi (ei J-suunnalla), runko,

jalka-asennot, jalkojen terveys ja kaviot.

Orilautakunnan eläinlääkäri antaa sanallisen arvostelun oriin

terveydentilasta, sairauksista ja rakennevioista. Jalkojen ter-

veydentilan arvostelussa kiinnitetään huomiota hevosen jal-

kojen kestävyyteen sekä mahdollisiin vammoihin,

virheellisyyksiin tai vikoihin.

10

4.1.4. Yksilöarvostelun yhteenveto

Hevosen hyväksyminen kantakirjaan perustuu

kokonaisarvosteluun, joka kantakirjaan hyväksymisen

perusedellytysten (4.1.1) ohella painottuu jalostussuunnasta

riippuen pääasiassa joko kilpailutuloksiin tai kantakirjanäyttelyn

koesuorituksiin (4.1.2) sekä edellisten lisäksi myös kantakirja-

näyttelyssä tehtävään luonteen, liikkeiden ja rakenteen arvos-

teluun ja terveystarkastukseen (4.1.3).

Suvun esittely

Hevosen polveutuminen esitellään sanallisesti. Huomiota kiin-

nitetään myös hevosen sukutaulussa esiintyvien esivanhempien

yleisyyteen tai harvinaisuuteen sekä pienhevosen sukutaulussa

esiintyvien hevosten säkäkorkeuteen.

Kilpailutulosten esittely

Hevosen kilpailusaavutukset esitetään vuosikohtaisena yh-

teenvetona sekä numeerisesti että sanallisesti.

4.1.5. Kantakirjapalkinnot

Kantakirjaan hyväksytty suomenhevonen voidaan palkita ta-

sonsa ja kantakirjauksen kokonaisarvostelun perusteella I, II

tai III palkinnolla. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta vah-

vistaa vuosittain palkintoluokkien vähimmäisvaatimukset.

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta tarkistaa suomen-

hevosen kantakirjaan hyväksyttyjen hevosten palkitsemisen

vuosittain, mikäli niiden suoritusten paraneminen sitä edellyt-

tää. Palkittujen hevosten omistajille voidaan maksaa raha-

palkintoja.

11

4.2. Hevosen jälkeläisarvostelu

Hevonen, jota ei sen yksilöarvostelun perusteella ole hyväksyt-

ty kantakirjaan, voidaan hyväksyä kantakirjaan sen jälkeläis-

ten tulosten perusteella, jolloin sen tulee täyttää

jälkeläispalkintojen vähimmäisvaatimukset.

Kantakirjausnäyttelyssä tällaiselle hevoselle tehdään mittaus,

liikkeiden ja rakenteen arvostelu sekä terveystarkastus.

Ajettavuus- tai ratsastettavuuskoe on vapaaehtoinen.

Kantakirjahevosten jälkeläisarvostelu suoritetaan niiden jälke-

läisten kilpailu- tai kantakirjaustulosten perusteella. Juoksija-

suunnalla hevoselle lasketaan jalostusindeksejä sen vanhem-

pien, omien ja jälkeläisten ravikilpailutulosten perusteella.

Kantakirjaan hyväksytty suomenhevonen voidaan

jälkeläisarvostelun perusteella palkita Valio-, L3 I- tai L3 II pal-

kinnolla.

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta vahvistaa vuosittain

jälkeläispalkintoluokkien vähimmäisvaatimukset ja

palkitsemisperiaatteet. Arvostelussa otetaan huomioon kaik-

ki hevosen jälkeläisistä saatavat tiedot.

Tiedot saavutetuista palkinnoista lisätään hevosen kantakirja-

tietoihin. Palkittujen hevosten omistajille voidaan maksaa

rahapalkintoja.

Mikäli kantakirjaan hyväksytyn hevosen jälkeläisillä todetaan

haitallinen perinnöllinen vika tai sairaus (liite 2), Suomen Hip-

poksen jalostusvaliokunta voi poistaa hevosen jalostus-

käytöstä. Ori voidaan poistaa jalostuskäytöstä myös, jos sillä

on runsaasti suorituskyvyltään ja kantakirja-arvostelu-

tuloksiltaan selvästi alle keskitason olevia jälkeläisiä tai sen

jalostusindeksi on luotettavalla arvosteluvarmuudella selväs-

ti alle keskitason.

12

5. Jalostusvaliokunta ja

kantakirjanäyttelyn arvostelulautakunta

Suomen Hippoksen nimeämässä jalostusvaliokunnassa on 3-

5 kasvattajien edustajaa, joista yksi on valittu puheenjohta-

jaksi. Lisäksi valiokunnassa ovat kotieläinten jalostustieteen

asiantuntija, eläinlääketieteen asiantuntija,

hevosjalostusliittoja edustava virkailija, piiriagronomi ja sih-

teerinä toimiva jalostusagronomi.

Oriiden arvostelulautakunnan puheenjohtaja on jalostus-

agronomi, varapuheenjohtaja piiriagronomi ja jäseninä kak-

si Suomen Hippoksen valitsemaa asiantuntevaa ja esteetöntä

henkilöä sekä Suomen Hippoksen nimeämä eläinlääkäri. Lau-

takuntaa voi avustaa yksi tai kaksi Suomen Hippoksen sekä

yksi tai kaksi asianomaisen hevosjalostusliiton nimeämää hen-

kilöä. Jos joku oriiden arvostelulautakunnan jäsenistä on esty-

nyt tai esteellinen, nimeää Suomen Hippos hänen tilalleen si-

jaisen.

Tammojen arvostelulautakunnan puheenjohtaja on piiri-

agronomi sekä jäseninä kaksi paikallisen hevosjalostusliiton

valitsemaa asiantuntevaa ja esteetöntä henkilöä. Lautakun-

taa voi avustaa yksi tai kaksi hevosjalostusliiton valitsemaa

henkilöä.

Ratsuhevosta arvosteltaessa lautakunnassa tulee olla vähin-

tään yksi jäsen, jolla on Suomen Ratsastajainliitto ry:n

myöntämät tuomarioikeudet.

Arvostelulautakunnan jäsen on esteellinen, jos

- jäsen tai hänen lähiomaisensa on arvosteltavan hevosen

kasvattaja tai omistaja, osaomistaja, valmentaja, ohjastaja

tai ratsastaja,

- jäsen tai hänen lähiomaisensa on ollut arvosteltavan hevo-

sen omistaja tai osaomistaja,

- jäsen tai hänen lähiomaisensa on arvosteltavan hevosen

isän tai emän kasvattaja, omistaja, osaomistaja, vuokraaja

tai oriinpitäjä,

- tai jos ilmenee jokin muu vastaava esteellisyysperuste, jolla

luottamus jäsenen  puolueettomuuteen muusta syystä

vaarantuu.

Jos arvostelulautakunnan äänestäessä äänet menevät tasan,

ratkaisee puheenjohtajan ääni.

13

6. Jalostuskäyttöön liittyviä

määräyksiä

Astutuskirjanpito

Oriin omistajan tai pitäjän tulee pitää astutuskirjaa ja

astutusluetteloa Suomen Hippoksen vahvistamilla lomakkeilla

ja toimittaa astutus- ja keinosiemennystiedot vuosittain loka-

kuun 15. päivään mennessä alueensa hevosjalostusliittoon.

Hevosjalostusliitot huolehtivat vuosittain alueellaan olevien

oriiden jalostuskäyttöä koskevien tietojen keräämisestä,

tarkastami-sesta ja lähettämisestä Suomen Hippokseen.

Hevosten keinosiemennys

Hevosten keinosiemennys- ja alkionsiirtotoimintaa varten tar-

vitaan Maa- ja metsätalousministeriön myöntämä lupa. Su-

kusolujen ja alkioiden luovuttajahevosten tulee täyttää kanta-

kirjaan hyväksymiselle asetetut vaatimukset. Sukusolujen ja

alkioiden mukana on seurattava todistus, johon on merkitty

EY-komission päätöksessä (96/79/EY) määrätyt tiedot.

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta huolehtii yhteistyössä

viranomaisten kanssa tarpeelli-sista toimenpiteistä hevosten

tarttuvien tautien leviämisen estämiseksi (www.mmm.fi).

Liitteet

(www.hippos.fi):

1. Suomenhevosen rekisteröinti, kantakirjaus, palkitseminen

ja siitokseen käyttö

2. Jalostushevosten rakenne- ja terveysvaatimukset

14

Julkaisija:

Suomen Hippos ry

Kannen kuva:

Eero Perttunen