Etusivu
Lehti
Yhteystiedot
Tilaajapalvelut
Juttuvinkit
Keskustelu
Perinneyhdistys
JS 6/2003

Jaakkiman rautatieasema
- helmi kulkijan silmälle

Jaakkimaa rautatieasema on äärimmäisen harvoja jäljellä olevia alkuperäisiä luovutetun Karjalan asemarakennuksia. Asema on edelleen alkuperäisessä käytössään ja mikä hämmästyttävää, että se on säilynyt niinkin alkuperäisessä asussaan lähes sata vuotta.

Rataverkko kasvaa

Riihimäki-Pietari radan ensisijainen tehtävä oli Suomen yhdistäminen liikenteellisesti Venäjään, mutta tällä vilkasliikenteisellä radalla oli myös merkitystä Etelä-Karjalan taloudelliselle kehitykselle. Suurin osa Karjalaa jäi kuitenkin rautatien tuoman hyödyn ulkopuolelle. Pohjanmaan ja Savon radan valmistuttua 1880-luvulla katsottiin melko yksimielisesti Karjalan tarvitsevan oman ratansa. Tätä perusteltiin sillä, että näin saatiin maakunta tiiviimmin liitettyä muun Suomen yhteyteen. "Ainoastaan rautatien avulla Karjala täydellisesti pääsee siitä painajaisesta, joka sitä niin kauan aikaa on lamauttanut. Ainoastaan rautatien avulla Karjala vahvistuu vankaksi etuvartijaksi Suomen kansalle".

Karjalan radan rakentaminen

Vuoden 1888 valtiopäivillä asiasta tehtiin päätös, jossa määrättiin, että Karjalan rata haararatoineen oli lopullisesti tutkittava vuonna 1889 ja työt oli pantava käyntiin heti kun Savon rautatie oli lopullisesti valmistunut. Varsinaiset rakennustyöt voitiin aloittaa vuoden 1890 alussa, kun Savon rautatierakennukselta saatiin insinöörejä ja koneita. Eniten työntekijöitä ratatyömaalla oli syyskuussa 1892, jolloin heidän lukumääränsä nousi 6 000 mieheen. Rataosuus Viipuri-Antrea-lmatra (pituus 72 km) valmistui marraskuussa 1892. Antrea-Sortavala (139 km) valmistui marraskuussa 1893 ja Sortavala-Joensuu (132 km) lokakuussa 1894. Karjalan pääradan pituus Viipurin aseman lähtövaihteesta Joensuun ratapihan loppupäähän oli vähän yli 310 km. Radalle rakennettiin 18 asemaa; 6 kpl 3.luokan, 4 kpl 4.luokan ja 8 kpl 5.luokan-asemia. Lisäksi tuli 10 pysäkkiä, 6 laituria henkilöliikennettä varten ja 2 satama-asemaa. Kaikki asematalot rakennettiin puusta.

Myöhemmin asemien lukumäärä lisääntyi ja vuonna 1910 tilanne oli seuraava: 3 kpl 2.luokan asemia, 5 kpl 3.luokan asemia, 14 kpl 4.luokan ja 10 kpl 5.luokan asemia. Laitureita henkilö- ja tavaraliikennettä varten oli 7 kpl, pelkästään henkilöliikennettä varten 6 kpl. Satama-asemia oli 4 kpl. Radan varteen rakennettiin 71 yksinkertaista ratavartijan asuntoa ulkohuoneineen, kaivoineen ja vahtikojuineen. Jaakkiman asema kuuluu näihin myöhemmin rakennettuihin.

Jaakkiman rautatieasema

Jaakkima oli 4.luokan asemarakennus, Karjalan radalle rautatiehallituksessa laaditun tyyppipiirustuksen mukaan rakennettu, kuten muutkin vastaavankokoiset asemat välillä Antrea-Sortavala. Se näyttäisi olevan K.Wasastjernan suunnittelema ja suunnitteluvuodeksi on merkitty 1909. Näin ollen rakennus on valmistunut samana vuonna tai vuotta myöhemmin. Tyylillisesti se oli vielä uusrenessanssia, joka oli kääntymässä kansallisromanttiseen tyyliin.

Nykyhetken asemarakennusta katsoen vain vesikate on poimulevytetty ja katon koristeaiheet ovat karisseet, yhtä radanpuoleista ikkunaa on kavennettu ja radanpuoleiset sisäänkäyntien katokset uusittu. Ja näiden vähäisten muutosten voi melkein sanoa tehdyn pieteetillä. Sisälläkin huonejako, siltä osin kun pääsee liikkumaan, on entisellään, samoin pintapäällysteet seinien alaosien panelointeineen, kattolistoineen ja pönttöuuneineen. Värimaailma oli toki venäläisen synkeää sinistä.

Reijo Mälkiä

Valittuja paloja lehdestä
Jaakkiman rautatieasema - helmi kulkijan silmälle
Sotilaspoikana Karjalassa
Muistoja rautateistä
Jaakkimalaisten kesäjuhla Seinäjoella

Linkkejä:
Jaakkiman hautoja

Jälkipolvet esittäytyvät
Lumivaaralais-jaakkimalaiset kansanedustajat
Diplomilaulaja Anneli Malkki
Runoilija Merja Virolainen
Yhdistykset myyvät
Suur-Jaakkimalaiset ry myy:
Miklin kyläkirjoja
Jaakkiman koruja ja Jaakkiman Kisa T-paitoja

Lumivaaralaisia tuotteita / kirjoja saatavana

Kuvakavalkadi
Tunnelmapaloja Öitseistä
Jaakkiman Sanomien valokuvauskilpailun 2003 tulokset

webdesign Milla Kuokkanen