KAAKKOIS-SUOMEN ILMAILUMUSEOYHDISTYS ry

kiittää näyttelykaudesta 2018

- vierailijoita

- erityisesti talkoolaisia ja

- "kesätyöläisiä",

- yhteistyötahoja

sekä

- toivottaa kaikki tervetulleiksi museolle näyttelykaudella 2019

Kuvassa museon eteen kesällä 2017 pystytetty Folland Gnat muistomerkki

...............................................................

Lappeenrannan lentoaseman historiaa

Lentoaseman perustamispäiväksi on merkitty 10. toukokuuta 1918. Tuolloin Antrean Päähklahdella sijainneesta Ilmailupataljoona II:sta kelirikkoa pakoon siirretyt maatoimintakoneet laskeutuivat ensi kertaa tälle tsaarin ratsuväen käyttämälle entiselle harjoituskentälle.
Ensimmäiset koneet olivat tyyppejä: Nieuport 10, 17, ja 23, sekä C.F.W. C.V, ja N.A.B. typ 9 Albatros, ja N.A.B. typ 17 Albatros Jagare.

Vähää aikaisemmin oli joukko venäläisiä lentäjiä loikannut punaisesta Pietarista valkoiseen suomeen, ja tuoneet mukanaan Antrean Päähklahdelle viisi Nieuport -konetta. Muutama Nieuport oli saatu myös Tampereen valtauksen yhteydessä, venäläisten jättäminä.

Kentällä aloitettiin heti keväällä 1918 ohjaaja- ja tähystäjäkoulutus saksalaisen, lentoaseman ensimmäiseksi päälliköksi nimitetyn luutnantti von Bülovin, sekä venäjältä loikanneiden ohjaajien johdolla.
Toiminta jäi kuitenkin varsin lyhytaikaiseksi, niimpä koko kalusto siirrettiin jo muutaman kuukauden kuluttua Uttiin ja sieltä edelleen Santahaminaan, joissa ohjaajakoulutusta jatkettiin.

Lentosotakoulun, tai oikeammin Suomen Ilmailutarhan ensimmäinen epoleteissa käytetty merkki vuodelta 1918. Merkki on nykyisin Karjalan Ilmailumuseoyhdistyksen ja Karjalan Ilmailumuseon tunnus.

Kenttä uinui ruususen unta parisenkymmentä vuotta ja toiminta oli vähäistä, kunnses talvisodan kynnyksellä sen laidalle sijoitetun Kanta-aliupseerikoulun yhteydessä sijainneeseen panssarihalliin perustettiin huoltoyksikkö ilmavoimien eri lentoyksiköiden koneitten korjausta varten.  Kentältä toimi myös Fokker kalustolla varustettu hävittäjälentue.

Jatkosotaan lähdettäessä kentälle oli sijoitettu ilmavoimien yksiköitä, kunnes rintaman siirtyessä kauemmaksi itään, kenttä jäi etupäässä huoltokentäksi.
Sodan lähetessä loppuaan, oli toiminta kentällä vilkasta. Sinne olikin sijoitettu kesäkriisin 1944 aikana koko maan parhaat hävittäjävoimat.

Sodan jälkeen lentotoiminta kentältä kiellettiin valvontakomision toimesta, ja pääsi uudelleen käyntiin vasta vuoden 1951 keväällä.

Tänä päivänä kenttää käyttää Lappeenrannan Ilmailuyhdistys, sekä mm. ulko- ja kotimaahan suuntautuva tilauslentoliikenne.

Tutustu tästä linkistä lentoaseman historiasta kertovaan kuvagalleriaan