Suomen vapaussota 1918

Sosialistien vallankumoushalu johti 27.-28.1.1918 vallankaappaukseen. Punaisten kaappaus onnistui Helsingissä ja eteläisessä Suomessa. Kaappaukseen vaikutti tuntuvimmin Venäjän bolshevikkien esimerkki. Venäläiset sotilaat antoivat myös merkittävää sotilaallista tukea punaisille.

Vapaussota alkoi, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Gustaf Mannerheim määräsi 28. tammikuuta aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta.

Saksassa koulutuksensa saaneet suomalaiset jääkärit saapuivat Vaasaan helmikuun lopussa: valkoiset saivat sotatoimissa vähitellen aloitteen haltuunsa. Punaisten voimat lyötiin Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa. Tampereen valtaus oli suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, jossa punaiset menettivät lähes 2 000 miestä, tuhansia haavoittuneina ja noin 11 000 vankeina. Valkoisten menetykset olivat noin 600 kaatunutta.

Huhtikuun alussa Hankoon saapunut saksalainen Itämeren divisioona valloitti Rüdiger von der Goltzin johdolla Helsingin kuukauden puolivälissä ja Loviisassa maihin noussut eversti von Brandensteinin prikaati valtasi Lahden kaupungin toukokuun 2. päivänä, jolloin lännestä vetäytymässä olleet punaiset jäivät saarroksiin. Lahden valtauksen jälkeen saksalaiset eivät enää osallistuneet vapaussodan taisteluihin.

Valkoiset valloittivat Viipurin huhtikuun lopussa ja viimeiseksi Inon linnoituksen 15. toukokuuta. Sota päättyi 16. toukokuuta, jolloin valkoinen armeija marssi ylipäällikkönsä johdolla Helsingin voitonparaatissa.

Vapaussodan kiivaimpia taisteluita käytiin Tampereen lisäksi muun muassa Länkipohjassa, Orivedellä, Antrean rintamalla ja Raudussa.

Sotaan liittyen Suomessa kuoli noin 25 000 henkeä, joista aseet (taistelutoiminta ja terrori) kaatoivat noin 14 000. Pääosin korkeaa kuolleisuutta selittävät nälänhätä ja tautien leviäminen etenkin vankileireillä, joihin joutui sodan päättyessä 75 000 punaista. Valkoisen terrorin uhreiksi joutui yli 8 000 henkilöä ja punaisen terrorin uhreja oli noin 2 000.

Akateemikko Eino Jutikkala:
Maaliskuun vallankumouksesta 1917 toukokuun paraatiin 1918

Professori Ohto Manninen: 
Vapaussota – osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista

Valtiotieteiden tohtori Jari Hanski:
Suomen itsenäistyminen kansainvälisessä vertailussa

Professori Ohto Manninen:
Täydentäviä tietoartikkeleita liittyen Suomen itsenäistymisvaiheeseen ja sen kansainväliseen vertailuun