Saimaa, nimet ja rajaukset
Saimaalla on, niin kuin rakkaalla lapsella, monta nimeä sekä puhekielessä että kirjallisuudessa. Järvellä on myös monta pinta-alaa, riippuen siitä, mitä rajausta käytetään. Saimaa; sama, yhteinäinen järvi?
Saimaa on yhteisnimi järviallasryppäälle, jotka hydrologisessa mielessä lasketaan kuuluvaksi yhdeksi, samaksi järveksi. Tämä tarkoittaa, että Saimaan altaat ovat merenpinnasta noin 76 m (keskimääräinen korkeus) ja ovat yhteydessä toisiinsa salmien välityksellä. Salmet tosin saattavat olla paikoitellen melko kapeita. Näin laskien Saimaan pinta-alaksi saadaan noin 4380 km2.
Saimaan rantakaupunkeja ovat: Joensuu, Varkaus, Mikkeli, Lappeenranta, Imatra ja Savonlinna.
Saimaa laskee vetensä Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa- nimen taustaa
Runoilija ja maantieteilijä Hellaakoskea häiritsi aikoinaan Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 Hellaakoski teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76-metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata.
Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Paikallisesti nimettyjä Saimaan eri osia
Puhekielessä ja kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan kuntien alueella olevaa vesialuetta.
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään.
Etelä- Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään.
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta.
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. Muita rajauksia
Saimaan eri osista puhuttaessa käytetään usein pelkästään järvialtaitten yksittäisiä nimiä esim.: Orivesi, Puruvesi, Haukivesi, Yövesi, Pihlajavesi jne. Tällöin yksittäiselle kuulijalle tai lukijalle saattaa jäädä epäselväksi, että kyseessä onkin Saimaaseen kuuluva järven osa.
Samoin on laita kun puhutaan Saimaan yksittäisestä selkävedestä/ulapasta esim. Pyhäselkä, Haukiselkä, Liittokivenselkä, Munaluodonselkä jne.. Selkävesiä Saimaalla on paljon. Pinta-alat
Koska Saimaata voidaan rajata ja pilkkoa monin eri tavoin, olisi hyvä, että Saimaan pinta-aloista puhuttaessa, mainitaan nimen lisäksi myös rajaukset eli mistä pinta-ala muodostuu.
Saimaan kartta
Hydrologisesti rajattu Saimaa, jolloin pinta-alaksi saadaan on noin 4380 km2.
|